Sain perjantaina miesystävältäni viestin, missä hän kehoittaa kurkkaamaan sängynaluslaatikkoon. Ihmettelin, että mitä siellä voi olla, kun olin juuri edellisenä iltana viikannut sukat laatikkoon. Hän lähti Tukholmaan tiistaina, joten mitä ihmettä?!?
Kasvoilleni levisi hymy, kun tajusin että synttärilahjanihan se siellä.
Sisältä paljastui toivottu tuoksupaketti, sillä käyttämäni parfyymi oli päässyt loppumaan jo kesällä.
Isä tuli hakemaan mut Haminaan isoäidilleni, sillä lauantaina olisi Isoisoäitini hautajaiset. Söimme ennen matkaa juuressosekeittoa ja piparjuurikastiketta sekä fetajuusto-pinaattipiirakkaa.
Olen ollut viimeksi hautajaisissa lapsena. Tällä kertaa kun ymmärtää asioita hieman eri tavalla verrattuna ala-asteikään, ei hautajaiset olleet kovinkaan surullinen tapahtuma. Kun ihminen joutuu kokemaan pitkiä sairauksia, on hänelle kenties parempi päästä kärsimyksistään.
Isoäitini on myöskin loistava ruuanlaittaja ja hän oli tehnyt köttbuljonkia sekä -piirakkaa. Ai että oli hyvää! Hautajaisten jälkeen saimme perunamuussia, porkkanaa ja itsetehtyjä lihapullia. Harmi, että tulin täyteen neljästä lihapullasta! Olisi tehnyt mieli enemmän!
Lauantaina iltapäivällä lähdimme ajamaan veljeni ja hänen perheensä luokse. Koskenkylän pikkuteitä ajellessamme, eteen loikkasi kaksi hirveä! Onneksi vauhti ei ollut kova ja näimme eläimet suhteellisen hyvissä ajoin. Olkaahan varovaisia ajellessanne valaisemattomilla teillä metsien reunamilla. Koskaan ei tiedä mikä sieltä puskista loikkaa eteenne.
On se helppoa kun on söpö ja hyväntuulinen, kuten tädin mussukka.
Isoisäni, sekä nyt hänen äitinsä hautajaiset ovat olleet ainoat joissa olen ollut mukana. He ovat paremmassa paikassa, jossa ei murheet paina ja onneksi jokaiselle meistä jää muistot joita ei kukaan voi viedä.
Kohta lähdemme joulun viettoon maaseudulle äitini, sekä äidin puolen sukulaisten luokse. Ajakaahan varovasti matkalaiset ja viettäkää iloinen joulu!
Julkaistu 23.12.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti